Liisa Ihmemaassa

Olo on kuin Liisalla Ihmemaassa. Matka alkaa hissillä alas maanalaiseen maahan, ruuhkaisiin metroihin täynnä toinen toistaan epäilyttävämpiä ja erilaisempia matkustajia. Ohi vilahtelevat pysäkit, jotka johdattavat mielenkiintoisiin maailmoihin. Lopulta astutaan ovesta ulos Chambers Streetille. Aivan kuin ääni olisi kadonnut. Mihin katosi kaikki melu ja hälinä? Jäljellä ovat vain muurahaiset, jotka kävelevät kameroiden ja laukkujensa kanssa kohti muurahaispesää. Kunnioitus kuolleita ihmisiä kohtaan leijuu ilmassa. Kaikki nuo muurahaiset kävelevät kohti taivaita kohoavaa lasirakennusta, joka edustaa toivoa, ylpeyttä ja periksiantamattomuutta. Sydämessä riipaisee. Matka jatkuu kohti pientä katua suurella nimellä. Ohi vilahtelevat pukumiehet salkkuineen. Raha haisee. Ja näkyy. 

 
Ja ennen kuin huomaankaan raha on vaihtunut yli 100 vuotta vanhoihin, upeisiin rakennuksiin, joiden keskeltä lähtee tie kohta toista saarta ja maailmaa. Tuo tie kulkee vanhan, jykevän riippusillan kautta, jossa rinnakkain kulkevat niin kävelijät kuin pyöräilijät. Alapuolella kulkee autovirta. Selän takana näkyvä maisema saa kääntymään takaisin. Silmät kimaltavat kilpaa pimenevässä illassa kaukana näkyvien valojen kanssa.

Kuppi lämmintä kaakaota ja matka jatkuu. Yllättäen kulman takana näkyvät turistikojut ja Chinatown. Seuraavan kulman takana pala Italiaa. Seuraavan kulman takana odottaa jo seuraava maailma. Trendien ja brändien perässä kulkevat muodikkaat ihmiset kävelevät vastaan. Olo on kuin ryysyläisellä. Ja yhtäkkiä ollaankin jo yliopisto-opiskelijoiden nurkilla. Romanttiset talot ovat vaihtuneet vanhentuneisiin ja kuluneisiin kerrostaloihin. Merkkiliikkeet ovat vaihtuneet Dunkin Donutsiin. Tänne voisi hukkua. Miten nämä kaikki maailmat mahtuvat muutaman korttelin sisälle nätisti vierekkäin? 

Pientä matkaajaa väsyttää rattaissa. Toinen nukkuu. On nukkunut jo hyvän aikaa. Hyppy takaisin maanalaiseen maailmaan. Seuraava ovi ja taas ollaan uudessa maailmassa. Täällä neonvalojen alla kaikki maailman kansalaiset kohtaavat toisensa. Ihmettelemme maailmaa, joka ei ikinä nuku. Päivää ja yötä ei meinaa erottaa. Jokainen kadunkulma houkuttelee herkuillaan. Seuraavassa kulmassa on suklaaparatiisi ja pieninkin seikkailija herää suklaan tuoksuun. 

Lopulta pääsemme perille ja uskomaton seikkailu päättyy. Miten yhteen päivää voikaan mahtua niin monta erilaista tunnelmaa ja maailmaa? Tämän jälkeen huomenna on hyvä palata kotiin! Kiitos New York! Kiitos WTC, Wall Street, Financial District, Brooklyn Bridge, ChinaTown, Little Italy, Soho, Times Square ja Upper West Side!

Ihmeellistä viikonloppua kaikille! <3