keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Kärpänen lensi kattoon

Sain maanantaina iloisen paketin, josta "lensi" meidän kattoon vihreä ääntä pitävä kärpänen. Kyseessä on Paola Suhosen suunnittelema hauska Lento-palovaroitin, joka kuuluu Jalo Helsingin tyylikkääseen ja leikkisään palovaroitin-sarjaan.



Kun törmäsin näihin palovaroittimiin ensimmäistä kertaa, ihastuin täysin niiden muotoiluun. Kiitos suomalaisen muotoiluosaamisen, tavallisesta ja tylsän näköisestä tuotteesta on saatu vihdoinkin markkinoille tuote, joka voi olla osa kodin sisustusta. Jalo Helsingin palovaroitin -sarjaan kuuluu sekä Paola Suhosen suunnittelemat Lento-palovaroittimet että Harri Koskisen suunnittelemat Kupu-palovaroittimet. Suhosen suunnittelema vihreä Lento sopiikin nyt ihan täydellisesti meidän lastenhuoneen sisustukseen ja tuo nyt kattoonkin pienen värilaiskan. Sen lisäksi, että palovaroitin on loistava sisustusesine lastenhuoneessa, on  itselläni nyt myös rauhallinen mieli turvallisuudesta lasten nukkuessa.


En voi myöskään kehua liikaa tuotteen käyttäjäystävällisyyttä. Tiedätte varmaan kuinka rasittava se pikku nappula on siinä tavallisessa palovaroittimessa juuri sillä hetkellä kun palovaroitin soi, koti täyttyy savusta ja itse yrittää tuolilla keikkuessa toinen jalka ilmassa painaa sitä onnetonta pientä nappia? Lopulta huomaatkin irroittaneesi koko palovaroittimen irti katosta ja repineesi patterit irti koko laitteesta, ennen kuin se suostuu olemaan hiljaa! :)  Nyt on sekin ongelma hävinnyt. Lento- ja Kupu -palovaroittimissa nimittäin koko pinta toimii painikkeena, jolla voi hiljentää väärät hälytykset ja testata palovaroittimen toimintaan. Eikä yhtään pientä nappulaa.


Asennettiin palovaroitin siis eilen kattoon ja se oli todella yksinkertaista. Palovaroittimessa on 3M- teippi, jolla palovaroitin vain kiinnitettiin kattoon. Siinä ei montaa sekuntia mennyt kun palovaroitin oli jo katossa kiinni! Palovaroittimessa on myös kahdelle ruuville omat reikänsä, jos haluaa kuitenkin kiinnittää laitteen kattoon ilman teippiä. Luulen kuitenkin, että esimerkiksi vuokrakämpissä teippi on paljon mieluisampi vaihtoehto kuin reikien porailu kattoon.


Siellä se nyt on. Palovaroittimen sijainti tuotti ehkä hiukan ongelmia, kun se ei saisi olla 0,5metriä lähempänä ikkunaa eikä valaisinta ja meillä lastenhuoneessa on katossa tuo yhdistetty spotti/valokuituvalaisin, joka peittää suhteellisen ison osan lastenhuoneen katosta. Mutta hei, aika mahtavaa, että turvallisuuskin voi olla nykyään myös kaunista!

Ja kaikki te, joita vanhat palovaroittimet kyllästyttävät tai vielä pahempaa, jos palovaroitinta ei edes ole ollenkaan, klikkailemaan joko Stockmannin sivuille tänne / tänne tai Finnish Design Shopin sivuille tänne, josta löytyy koko Jalo Helsingin valikoima!

www.jalohelsinki.fi

(Postaus sisältää mainoksen. Tuote on saatu ilmaiseksi.)


Värikästä keskiviikkoa kaikille!

P.S. Aukaisin perjantaina Pariisin lentokonetta odottaessani blogini mailin, josta löytyi erittäin iloinen maili. Tuon mailin seurauksena blogini oikeaan yläreunaan on ilmestynyt uusi banneri. Täällä ollaan asiasta aika innostuneita, mutta palataan siihen vähän lisää myöhemmin ;)


tiistai 30. heinäkuuta 2013

Pariisin lumoissa

Vielä "pari" kuvaa Pariisista. Kaupunki on ehdottomasti yksi kauneimmista näkemistäni kaupungeista. Sen vanhat historialliset kohteet ja kauniit puistot tekevät lähtemättömän vaikutuksen. Voisin viettää kaupungissa vielä useammankin päivän, eikä sieltä loppuisi nähtävyydet kesken. Nyt viikonloppuna keskityimmekin Versaillesin lisäksi Seine-joen etelänpuoleiseen osaan. Kävelimme ensimmäisenä iltana Luxembourgin puistolta, jossa hotellimme oli, Eiffel-tornille ja sieltä takaisin jokea pitkin hotellille. 





Armeijan museo "Musée de l´Armée"


 Sotilasakatemia "École Militaire"


Eiffel-torni




"Grand Palais"


 

 "Institut de France"



"Notre Dame"

 

Toisena päivänä Versaillesin jälkeen kävimme ensin ihastelemassa Oopperataloa ja matkasimme sen jälkeen Le Marais -kaupunginosaan, joka tunnetaan Pariisin aristokraattien ja kuninkaallisten asuinalueena aina 1700-luvulle saakka. Paikka olikin täynnä historian havinaa kapeine katuineen ja ajan saatossa hiukan vinoon kääntyneine kerrostaloineen. 







Le Maraisista lähdettyämme suuntasimme kohti hotelliamme. Matkalla nähtiin mm. Pompidou-keskus ja uskomattoman hieno Pariisin kaupungintalon.





Matkalla iski tietysti myös nälkä. Illalla parin tunnin etsimisen jälkeen viisastuttiin sen verran, että jos haluaa syödä oikeasti kunnollista ruokaa, niin kannattaa suunnata turistinähtävyyksistä vähän kauemmaksi ja vähän pienemmille kujille. Me löysimme lopulta erittäin hyvän ravintolan hotellimme vierestä, ravintola Le Luxembourgin. Hinnat olivat vähän Suomen hintoja halvempia, mutta ruoka oli Kämpin ravintolan tasoista. Matkalla tuli myös herkuteltua perinteisillä ranskalaisilla herkuilla kuten macaroneilla, crépeillä sekä créme brûléella. Niitä vaan ei voinut jättää väliin! Nam!

I <3 Paris!

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Upea Versailles

Tultiin eilen kotiin pieneltä minilomalta Pariisista. Pääsimme mieheni kanssa nyt vasta ensimmäistä kertaa kahdestaan ulkomaille ilman lapsia. Ja oikeastaan vasta nyt olinkin valmis jättämään lapset hoitoon pariksi yöksi. Suuntasimme mieheni kanssa sinne mistä yhteiset matkamme aloitimmekin eli Pariisiin. Viisi vuotta sitten teimme ensimmäisen reissun Ranskaan, kun kiersimme maata ympäri kahden viikon ajan. Silloin lensimme ensin Pariisiin ja sen jälkeen olen aina halunnut palata Pariisin takaisin. Kävimmekin vähän aikaa sitten Pariisissa Disneyland-matkan yhteydessä, mutta silloin matka oli vähän erilainen lasten kanssa.

Nyt saimmekin ottaa kaiken irti ranskalaisesta tunnelmasta nautiskellen ruuasta ja kävelemällä pitkin kauniita katuja. Matkan kohokohta oli kuitenkin vierailu Versaillesin palatsissa ja puistossa, jonne pääsee kätevästi RER C -junalla puolessa tunnissa Pariisin keskustasta. Kuten niin monessa muussakin turistikohteessa, myös täällä sai jonottaa lippuja ja sisäänpääsyä kiitettävän pitkään. Lippuja sai ostettua jo heti juna-aseman viereisestä pikku myymälästä tai palatsin luonta, mutta nopeiten liput sai automaatteista, jotka olivat viimeisessä nurkassa erillisessä rakennuksessa palatsin sisäänkäynnin vieressä. Itse sisäänpääsyjonossa odotimmekin 45 minuuttia. Monta kertaa tuli kyllä mieleen, että tänne en kyllä tulisi missään nimessä lasten kanssa. Sen verran paljon siellä sai seisoskella. 

Onneksi sentään näkymät olivat jo huikeat sisäänpääsyportilla. En tiedä olenko ikinä missään nähnyt niin paljon kullalla päällystettyjä yksityiskohtia.


 

Ensimmäisenä tutustuimme Mesdames´Apartments -siipeen, jossa asuivat Kuningas Louis XV:n tyttäret Adélaine ja Victoire. Voi vaan kuvitella minkälaista elämää tyttäret ovat eläneet näissä hulppeissa oloissa.




Mesdames´ Apartments -siiven jälkeen näimme vuonna 1710 valmistuneen Louis XIV:n rakennuttaman kappelin, jonka katosta löytyi valtava kattomaalaus.



Uskomattoman upeita kattomaalauksia löytyi myös toisen kerroksen Hercules, Abundance, Venus, Diana, Mars, Mercury ja Apollo Saloneista. En voi kuin ihmetellä näitä mestarimaalauksia. Sitä kuinka monta tuntia näihin on mennyt ja missä asennoissa maalauksia on maalattu. Ja kultaa, sitä löytyi niin katoista kuin huonekaluista.




Ehdottomasti upein huone oli kuitenkin "peilisali" Hall of Mirrors.


Yläkerrasta löytyi myös esimerkiksi kuninkaan makuuhuone, mutta kuvaaja taisi olla siinä vaiheessa niin haltioissa, ettei kuvia tullut juuri enää otettua sisätiloista ;)

Palatsin jälkeen vuorossa oli puisto, joka ei ollutkaan ihan pieni puisto, vaan valtavan kokoinen puisto täynnä metsäalueita, istutuksia, kävelykatuja, patsaita ja suihkulähteitä. 


Bacchus Fountain


Mirror Fountain


King´s Garden


Colonnade Grove

 

The Apollo Fountain


 The Encelade Grove

 

The Grove of Apollo’s Baths


The Three Fountains


Olen kyllä iloinen, että yksi Euroopan hienoimmista paikoista on tullut nähtyä. Ehkä jonain päivänä pääsen tännekin vielä palaamaan ja ihastelemaan upeaa arkkitehtuuria, hohdokkaita huonekaluja sekä kävelemään satumaisen kauniiseen puistoon. 



Mukavaa maanantaina! :)